Göteborg - Kielin kanava - Cuxhaven

29.6.2011-6.7.2011

Julkaistu: 07.07.2011

Viikko siinä vierähti, melkein. Tuulilasin alumiinilistojen vaihto onnistui teknisesti erinomaisesti, vaikka Kapu olikin aika huolissaan aikataulusta. Hommahan piti hoitua juhannuksen jälkeisenä maanantaina, mutta vasta perjantaina iltapäivällä kaikki oli reilassa. Kun uutta vastaava tuulilasipaketti oli asennettu paikalleen, jäljet siivottu, sprayhood kasattu uudestaan, lasku maksettu ja työmiehet ruokittu, alkoi Kapun olo helpottaa. Aikatauluun ei todellakaan sopinut muu kuin karistaa maan haju nenästä ja suksia merelle heinäkuun ekana viikonloppuna.

Kattegat tarjosi parastaan

Uudet gastit Antti ja Satu tulivat lauantaina 2.7. linjapiilillä melkein laiturille, ja senhän se vaati. Jälleennäkemisen ilo vaati poksauttamaan yhden kylmän kuohuvan. Sitten purettiin kasit. Sattumalta Kapun tiedossa oli vielä lähellä oleva pizzeria, joka kelpasi koko päivän matkanneille. Melkein viikon kokemuksella olikin helppo opastaa tulijoita pizzan valinnassa.

Kapu oli saanut korkeammalta taholta ohjeen, että puoli maailmaa lentäneiden gastien tulee saada nukkua yksi kunnon yö satamassa, joten lähtö oli vasta sunnuntaiaamuna. Tarjolla oli noin 220 nauticalin matka Kieliin. Eta + 48 tuntia.

Kaunis Göteborgin saaristo jäi taakse, kun Melinan keulassa oli hanhensiivet levällään. Genua oli levitetty yhdellä puomilla ja kutteripurje toisella. Iso sai vapaavahdin. Tuuliperäsin asennettiin toimintaan ja avot. Täysin myötäinen pohjoistuuli työnsi venettä 5 – 6 solmun vauhdilla ja miehistö matkusti mukana, mitä nyt aina yksi silmäili ympärille ja seurasi AIS-tietoja. Muuta kerrottavaa seuraavasta 180 mailista ei olekaan. Samaan aikaan kovat ukkoset ja ankarat sateet kiertelivät ympärillä, Köpis melkein upposi. Melinassa ei käytetty sadevaatteita.

Hönö – Göteborgin esikaupunkia.

Vapaavahdissa kuuluu nukkua

Vahdit pyörivät helposti, kun gastien takana oli huomattava univajaus. Kaikille kelpasi keinuva peti heti kun vapaavahti alkoi. Kielin lahden kulmassa tuli pakollinen tunnin parin motorointi, kun tuulelta loppui teho. Vaan kohta se löysi uuden vaihteen ja vaihteeksi edestä. Pelkkä jenni keulassa lähdimme taivaltamaan toista yötä kohti Kielin kanavan suuta. Laskimme matkaa ja nopeutta, liian pian perillä. Satamassa oltaisiin ihan pimeimpään aikaan, joka ei ole herkkua kun paikat ovat kotirantoja vieraampia. Viimeiset mailit vetkuteltiin parin solmun vauhdilla, jotta aamun ensimmäinen kajo helpottaisi rantautumista. Jo näillä latitudeilla yö on yö eikä mikään haalea päivä kuten pohjoisessa. Hiljainen, tyyni Laboen satama kanavan suuaukkoa vastapäätä sai miehistöstä otteen ja tainnutti koko porukan neljäksi tunniksi.

Kielin kanava 7. kerran

Kahdeksalta oli herätys ja lentävät eväät. Eli matkaan lähdettiin heti ja vasta kulussa heitettiin Sadun taikomat aamupalat napaan. Kanavan sulku Holtenaussa aukeni heti ja koko päivän kisasimme 200 metrisen rahtilaivan kanssa siitä, kumpi meistä on illalla ensin kanavan toisessa päässä Brunsbuttelissa. Ms Frederikin boatspeed oli parempi, mutta se joutui odottelemaan ennen kapeikkoja vastaantulevien laivojen takia. Kolmetoista metrinen Melina pujahti ohi ja kisa jatkui. Maalissa oli tunnin ero Melinan hyväksi. Muuten kanava-ajo alkoi tuntua aika puuduttavalta, mitään uutta jännitystä se ei enää pystynyt tarjoamaan.

Iso Beltin mahtavan sillan 200 metrinen pyloni - alituskorkeus 65 m.

NOK eli Nord-Ostsee-Kanal on juuri päivän mittainen ja illansuussa on helppo jäädä Elben sulkujen taakse odottamaan sopivaa vuorovesijaksoa. Kun hyvin sattuu, voi saada neljän viiden solmun myötävirran laskuvedestä ja Elbestä vielä solmun kaksi lisää. Siten loki alkaa normaali marssivauhdissa näyttää 12 solmua, jolloin Elben poijut ihan aikuisten oikeesti hyökkäävät päälle. Elben suuaukossa ja sopivasti Pohjanmeren reunassa sijaitseva paikallinen Hanko eli Cuxhaven tarjoaa viimeisen hyvän sataman ennen lähtöä Pohjanmeren matalille ja tuulisille vesille. Lisäksi tarjolla on valtaisa laivaliikenne ja huviveneille tarkat vaatimukset pysyä liikenneväylien ulkopuolella. Toki noitakin määräyksiä voi rikkoa rahalla. Riittää, kun oikaisuista maksaa kunnon sakot, käteisellä. Käteistä ei kuitenkaan tarvinnut bunkerbootin kyljessä Elben suulla, kun Melinaan ladattiin reilut 200 litraa polttoainetta. Edellinen asiakas otti 16.000 litraa, joten hetki jouduttiin odottelemaan vuoroa. Torstaina 7.7. Melina suuntaa Pohjanmerelle.

Itämeri on helmi

Itämeri jäi taakse ja samalla jäi taakse yksi hienoimmista purjehdusalueista maailmassa. Ei vuorovettä, ei isoa maininkia, ei vielä liikaa veneitä. Kohtuullinen hintataso marinoissa, pääosin leppeät tuulet ja veden suolaisuus vähäinen. Valtavan upeita saaristoja ja hyvin merkittyjä väyliä. Mutta minkäs teet, kun iso vesi kutsuu.

Kapu

Kuvat 29.6.-6.7.2011

Kaikki kuvat © Ilkka ja Elina Liukkonen.